Ammattiliittokentässä huomio huomio - Aktiivimallin kehitysehdotus tulossa

Työttömyysturvan Aktiivimalli tuli voimaan 1.1.2018. Mallin mukaan työttömän henkilön on oltava työssä tietty määrä tai tienata yritystoiminnallaan vähintään 241,04 € 65 päivän aikana. Mikäli näistä ehdoista kumpikaan ei täyty, on työttömän henkilön oltava viisi päivää koulutuksessa (esim. uravalmennuksessa). Ehdot on mahdollista täyttää myös esim. olemalla viisi päivää työkokeilussa, työhönvalmennuksessa tai rekrytointikoulutuksessa. Mikäli työtön henkilö ei osallistu mihinkään edellä mainituista, viikate leikkaa 4,65 prosenttia työttömyystuesta seuraavan 65 maksupäivän ajan. Malli aiheutti pelkoa työttömien keskuudessa, sillä kukapa toivosi työttömyysetuutta leikattavan.

Aktiivimalli on saanut paljon arvostelua osakseen, eikä syyttä. Ammattiliittojen uravalmentajana olen saanut mallin käyttöönoton jälkeen lukuisia yhteydenottoja hätääntyneiltä ammattiliittojen työttömiltä jäseniltä. Näitä henkilöitä yhdistää halu työllistyä ja he ovat hakeneet aktiivisesti myös apua työnhakunsa tueksi. Aktiivimallin vaatimusten mukaisesti he ovat hakeutuneet esim. uraohjaukseen. Malli vaatii osallistumista palveluun; ongelmana on, etteivät esim. tietyn kohderyhmän uravalmennuksiin mahdu kaikki halukkaat.

Sain kesän alussa puhelun korkeasti koulutetulta työttömältä, joka oli hakenut uravalmennukseen jo kolmatta kertaa. Tälläkään kertaa ei tärpännyt. Työttömyysturvan leikkuri oli jo lähellä, kunnes viime hetkellä te-viranomainen otti yhteyttä henkilöön ja onnitteli valmennukseen pääsystä. Työnhakijan ilo hyytyi, kun hän kuuli, että hänet oli laitettu uravalmennusryhmään, joka on suunnattu vähäistä työkokemusta omaaville maahanmuuttajataustaisille. Ei sillä, että kohderyhmässä olisi mitään vikaa; kyseinen kurssi ei vain palvellut hänen tarkoituksiaan lainkaan. Niin vain vietti tämä korkeasti koulutettu työtön henkilö 15 päivää kurssilla toimien apuopettajana. Kurssin vetäjä ei osannut auttaa häntä lainkaan työnhaussa, sillä hänellä ei ollut kokemusta korkeasti koulutettujen työnhausta. Työllistymistä kurssi ei edistänyt lainkaan!

Resurssipula, uravalmennuskurssien vähyys ja erityisesti valmennusten huono vastaavuus ovat saattaneet herättää hallituksen pohtimaan asiaa uudestaan. Tällä hetkellä lausunnot kehitysehdotukselle on jo annettu. Kehitysehdotuksen mukaan myös ammattiliittojen tarjoamat uravalmennuspalvelut hyväksyttäisiin Aktiivimallin mukaisiksi. Hyvää kehitysehdotuksessa on ehdottomasti kohdennettavuus, sillä liitto voi tarjota valmennusta, jota jäsenet oikeasti kaipaavat. Tarkoituksen mukaisella valmennuksella päästään myös hyviin työllistymistuloksiin.  Ehdotuksessa on myös ongelmansa. Ammattiliittokentälle sysätään painetta tarjota yhä enemmän uravalmennusta – mutta mistä rahat? Te- toimistojen valmennuksiin eivät kaikki ole mahtuneet, onko ammattiliittojen siis varauduttava tarjoamaan valmennuksia kaikille jäsenilleen? Siirtyykö ammattiliittojen vastuulle työttömien jäsenten työllistäminen, kun te- toimistot eivät tehtävässä ole onnistuneet? 

Moni ammattiliitto tarjoaa erilaisia hyvinvointi- ja työnhakupalveluita jäsenilleen. Ehdotuksen mukaan koulutuksen sisällön tulee edistää työllistymistä. Näin ollen hyvinvointikoulutuksia ei hyväksyttäisi mukaan. Lisäksi ehdotuksessa on monia muitakin kriteerejä, jotta ammattiliittojen palvelut hyväksyttäisiin osaksi aktiivimallia.

UP Partners tuottaa uravalmennusta useille ammattiliitoille ja olemme seuranneet aktiivisesti Aktiivimallin kehitysehdotuksen etenemistä. Ennen kesälomia hikoilimme kehitysehdotuksen ansiosta ja mietimme miten toteuttaa 1. tuloksekasta, 2.kohderyhmän huomioivaa ja 3. kustannustehokasta valmennusta ammattiliittojen jäsenille. Saimme luotua palvelun ja loppukesästä hikoilimme enää uimarannalla!  Miten teidän ammattiliittonne on valmistautunut mahdollisiin muutoksiin?

Blogin kirjoittajana Susan Calonius, Työelämän ravistelija

Lue lisää: www.uppartners.fi/aktiivimalli

Tule myös mukaan asiakastilaisuuteemme 12.9. kuulemaan asiasta!