Työhyvinvointi - mistä se syntyy?

Työhyvinvointi – se, että töissä voidaan hyvin – on monien osien summa. Työ ympäristöineen on silloin psykologisesti ja fyysisesti turvallista. Ilmapiiri on kannustava, kaikkia yhteisön jäseniä ja heidän työtään kunnioittava. Työn erilaiset perustehtävät ovat selvät ja niiden tekemiseen löytyy tarvittavaa tietoa ja taitoa. Välineet työn tekemiseen ovat kunnossa. Työtä johdetaan hyvin. Tällainen työyhteisö on myös tuottava työyhteisö.

 Organisaation eri roolit näkyvät myös työnhyvinvoinnin rakentumisessa. Toimivassa organisaatiossa johto varmistaa, että esihenkilötyöskentely on laadukasta. Vastuuta annetaan, itseohjautuvuuteen kannustetaan, mutta samalla pidetään huolta, että ketään ei jätetä pärjäämään yksin. Työsuojeluvaltuutetuilla ja luottamushenkilöillä on oma tärkeä tehtävänsä. Kun työn äärellä esiintyy epäkohtia, niihin puututaan rohkeasti ja rakentavasti.

 Mutta ennen kaikkea, työhyvinvointi on kaikkien työyhteisön jäsenten yhteinen asia. Jokainen voi omalla toiminnallaan olla hyvinvoinnin lähettiläs. Yhdessä ollaan vastuussa siitä, että ongelmapuheen sijasta keskitytään uusien ja toimivampien toimintatapojen tavoitteluun. Työyhteisön sisäinen puhe on kaikessa rehellisyydessäänkin kannustavaa ja siltoja rakentavaa.

 Työhyvinvointia voidaan miettiä myös sisäisen motivaation kautta. Itseohjautuvuusteorian kehittäjät Richard Ryan ja Edward Deci ajattelevat, että toimintaamme eivät vaikuta pelkät ulkoiset asiat, kuten palkkausjärjestelmät tai työn arvioinnit. Teemme ja toimimme, koska olemme itse motivoituneita siihen.

 Kompetenssi. Millä tavalla oma kompetenssi eli taitavuutemme tehdä työtä toteutuu? Kun  työtehtävät ovat tarpeeksi haastavia, työ pysyy mielenkiintoisena ja vastaa sisäiseen tarpeeseemme kokea onnistumista. Liian helpon äärellä tylsistymme ja työ tuntuu puuduttavalta. Joskus tehtävät ovat taas liian haastavia tai työhön perehdytys on ollut puutteellista. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä osaamisen aluetta tulisi kehittää, jotta työ sujuisi jouhevammin.

 Autonomia. Millaisia mahdollisuuksia meillä on vaikuttaa tekemäämme työhön? Yksi perustarpeistamme on vapaus määritellä omaa elämäämme ja tekemistämme. Voisiko esimerkiksi jotakin työprosessin vaihetta kehittää niin, että oma kroppa ei rasittuisi liikaa? Näin omaan työhön vaikuttaminen toisi hyötyä muillekin. Kun puhutaan autonomiasta eli sisäisestä itsenäisyydestä, on hyvä miettiä samalla myös luottamusta. Peiliin katsominen kannattaa aina. Hoidanko itse työtehtäväni parhaani mukaan? Entä miten suhtaudun toisiin? Onko minulla tarve pitää kaikki langat käsissäni, vai luotanko, että toisetkin osaavat?

 Yhdessä tekeminen. Millä tavalla omassa työyhteisössä näkyy se, että työtä tehdään aidosti yhdessä? Onko meillä tapana tervehtiä toisia töihin tultaessa? Moikkaaminen on pieni ele, mutta kertoo, että olemme täällä yhdessä. Terveessä yhteisössä joukkoon voi kuulua aitona, omana itsenään, ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta. Tietoa ja uusia oivalluksia jaetaan toisille. Yhden tiimin onnistuminen on koko työyhteisön onnistumista. Ja kun lunta tulee tupaan, sekin otetaan yhdessä vastaan ja opitaan menneistä virheistä – yhdessä.

Marjukka Rintamäki

työnohjaaja (STOry)